Hankinnan jälkeen
OHJEITA KUNINGASPYTONIN POIKASEN OMISTAJALLE
Hiphei ja onnittelut uudesta käärmemuksusta! Kokosin tähän muutamia ohjeita ja neuvoja, joita saatat tarvita muutamien ensimmäisten viikkojen aikana. Jos en onnistunut kuitenkaan kertomaan kaikkea oleellista, niin muista että minulta voi aina kysyä ihan mistä vain mikä mieltä askarruttaa liittyen uuteen poikaseesi.
RUOKINTA:
Poikanen on syönyt kasvattajan luona moitteetta vähintään viisi kertaa putkeen ennenkuin se muuttaa uuteen kotiinsa. Poikanen startataan (eli ensiruokitaan) yleensä rotan pinkillä (n. 5g painoisella) ja muutaman ateria jälkeen se siirtyy syömään 11-20 g rottaa. Tätä kokoa kannattaa tarjota myös uudessa kodissa, ellei tietysti poikanen ole huomattavasti isompi tai pienempi. Ruuan koko menee käärmeen painon mukaan: ruokaeläimen tulisi painaa n. 15% käärmeen painosta, joten käärme on hyvä punnita silloin tällöin. Käärmeiden rakenteissa on myös jonkin verran eroja, ja ruokaeläimen kokoa voi myös verrata käärmeen kehoon: hyvän kokoinen ruoka on saman paksuinen kuin käärmeen paksuin kohta.
Poikanen ruokitaan noin kuuden päivän välein kun se tulee uuteen kotiinsa. Muutamien päivien heitto ruokintavälissä ei haittaa, eikä vaihtelu ruokaeläimen koossa, kunhan ruoka ei ole liian suurta. Liian suuri ruokaeläin saattaa repiä käärmeen sisäelimet, ja käärme voi kuolla, joten älä koskaan tarjoa liian suurta ruokaa! Ruokintaväliä harvennetaan aina kun kokoa suurennetaan, tarkkaile myös käärmeesi kasvua. Käärmeen ei tule olla lihava, ja usein näkee turhan tuhteja lemmikkikunkkuja. Alla äärimmäisen hyvä kuva kuningaspytonin fysiikasta:
Poikanen kannattaa ruokkia illalla, kun ulkona on jo pimeää. Kuningaspyton on yöaktiivinen laji, joten sen luontainen saalistusaika on vasta hämärän jälkeen. Ruoka tulee olla täysin sulaa ja lämmintä. Kokeile kunnolla sormilla painelemalla, onko ruoka varmasti sula. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä, eli ne eivät tuota itse lämpöä, ja tästä syystä jäinen ruoka voi aiheuttaa pahoja ongelmia käärmeelle. Ruoka kannattaa lämmittää kuumassa vedessä hetkeä ennen tarjoilua. Käärme saalistaa hajun ja lämmön perusteella, lämmin ruokaeläin herättää kiinnostuksen ja halun iskeä kiinni. Tarjoile ruoka pihdeillä, vie saalis käärmeen nenän eteen, älä heiluta liikaa ja pidä liikkeet muutenkin rauhallisina. Opit kyllä näkemään kun käärme aikoo iskeä!
Kuningaspytonit piilottelevat usein päivisin luolissaan ja tulevat ulos vasta illalla. Liikkuminen yleensä lisääntyy nälän kasvaessa.
Poikasen ei pitäisi kieltäytyä ruuasta, mutta jos kieltäytyminen tapahtuu, niin tarkista nämä:
* Älä ruoki liian usein. Jos käärmeellä ei ole nälkä, se ei syö. Pieniä poikasia ruokitaan noin kuuden päivän välein, junnuja parin viikon välein ja aikuisia kolmen-neljän viikon välein.
* TARKISTA LÄMMÖT. Lämpimässä päädyssä pitäisi olla noin 32-34 astetta ja viileässä 24-26. Oikeat lämmöt ovat erittäin tärkeitä, että käärme kykenee sulattamaan ruokansa eikä sairastu.
* Onko terraario/boksi tarpeeksi suojaisa, onhan siellä tarpeeksi piiloja, eihän katto ole liian avoin? Kuningaspyton stressaa helposti varsinkin jos yläpuoli on kovin avoin, samoin jos terraarion ympärillä käy jatkuva hälinä. Heitä esim. pyyhe terran päälle niin että katto ja kolme sivua on suojassa, ja vain yksi sivu avoin.
* Älä käsittele käärmettäsi liikaa. Käärme ei käsittelystä nauti, mutta oppii hyvin sietämään. Anna sen olla rauhassa ennen ruokailua, ja ruokailun jälkeen.
* Lämmitä ruokaeläin hyvin! Oikeasti.
* Kokeile hiirtä, jos rotta ei kelpaa. Hiiri kelpaa joskus rottaa paremmin, mutta varoituksen sana: päästyään hiiren makuun rotta ei välttämättä enää kelpaa, joten yritä palata takaisin rottaan mahdollisimman pian. Hiiri käy auttamatta pieneksi kun käärme saavuttaa täysikasvuisen kokonsa, mutta jos mikään muu ei kelpaa niin sitten on vain syötettävä hiirtä. Natalhiiret ja gerbiilit ovat suurinta herkkua oman kkokemukseni mukaan.
NAHANLUONTI:
Kun nahanluonti lähestyy, käärme menee harmahtavan väriseksi ja silmät muuttuvat sinertävän-harmahtavan-sameiksi. Silmistä luonnin näkee parhaiten. Harmaan vaiheen jälkeen käärme kirkastuu, ja vasta sitten nahka irtoaa. Kosteus on nahan onnistuneen luonnin kannalta tärkeää. Kannattaa pitää jatkuvasti terran/boksin kosteus 60-70% tietämillä, itse teen tämän niin, että kaadan vähän vettä boksin yhteen nurkkaan, vesikupin läheisyyteen. Näin ilmankosteus nousee, mutta pohjamateriaali ei ole kauttaaltaan märkää (liika märkyys ja kosteus nostaa tautien, kuten suomumädän ja hengitystieinfektion, riskiä.) Voit myös sumutella terraariota tai pitää käärmeen lempipiilon kosteana. Yleensä pelkkä sumuttelu ei riitä nostamaan kosteutta kuin pieneksi hetkeksi. Myös itse käärmettä voi sumuttaa. Wetboksejakin voi kokeilla, itse olen tehnyt matalaan smarttilootaan kulkuaukon, ja laittanut sinne kosteaa sammalta ja kannen kiinni. Jos nahanluonti kuitenkin epäonnistuu, niin laita käärme pariksi tunniksi styroksboksiin märän, lämpimän pyyhkeen kanssa. Pidä huoli ettei boksi pääse kylmenemään liikaa. Pyyhkeen kosteus ja karhea pinta auttaa nahkaa irtoamaan. Voit myös varovasti autella nahan irrottamisessa. ÄLÄ revi väkisin kuitenkaan!
TAUDIT: Ota yhteys asiantuntevaan eläinlääkäriin kun huomaat taudin tai vamman käärmeessäsi! Voit ensin kysyä kasvattajalta, josko ratkaisu löytyisi, mutta useat vammat vaativat eläinlääkärin konsultaatiota. Hampaan irtoaminen / kolahdus ruokintapihteihin ei yleensä ole vaarallista, uusi hammas kasvaa kyllä tilalle. Pieniin ruhjeisiin ensiapuna on betandine-kylpy ja käärmeen sijoittaminen boksiin, jossa pohjana on puhdas talouspaperi. Pihisevä hengitys ja jatkuva pään pitäminen yläasennossa ovat merkkejä hengitystieinfektiosta, joka vaatii aina eläinlääkärissä käyntiä.
En ole kovin kokenut matelijoiden sairauksien tuntija, mutta pystyn useimmiten arvioimaan milloin on kyse vakavammasta asiasta ja milloin selviää säikähdyksellä, joten älä epäröi kysyä kasvattajalta, koetetaan yhdessä selvittää ratkaisu ongelmaan, ja etsitään viisaampi joka osaa, jos ei itse osata!